Taas täällä :)!
Vähän vaikea päästä kirjoittamisen alkuun mutta kai se siitä. Onko teistä tuntunut koskaan (teistä? miks mä niin kirjoitin jos tätä ei lue melkein kukaan :b) että olisitte turha? Sillälailla että teillä on kuitenkin kavereita jne. mutta ette ole kenellekkään tärkein? Turhauttavaa ajatella että on vähän kuin ylimääräinen. Tajuaa että itse ei tarkoita kenelläkkäänoikein mitään. Minun tapauksessani vielä enemmän ,koska minulta puuttu perhe. Ainiin en minä ole siitä kertonut. Asun nuorisokodissa äitini väkivaltaisen käytöksen vuoksi. Muutin tänne 10-vanhana marraskuussa. Muistan selvästi kuinka minut tultiin hakemaan koulusta punaisella vanhalla Volvolla ja tuotiin tänne. Minä en itkenyt enkä oikeastaan ollut edes surullinen , ainoastaan helpottunut. Sopeuduin tänne nopeasti ja olin rauhallisempi kuin viimeiseen viiteen vuoteen elämässäni.
Tänään mulla on harkat. Hmph. Hiihtolomalla :s.Tai ei siin siis mitään vikaa oo. Haen samalla varmaan kameraan uuden muistikortin nii jospa tännekki sais jotain kuvia.
Mutta moicca♥
peeäs. En tykkä yleensä covereista mutta kun kuulin Kate Voegelen version Hallelujahista kusin siiraappia ♥♥
http://www.youtube.com/watch#playnext=1&playnext_from=TL&videos=vea6txf3zao&v=v22NMAG1k18
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti